Monella yrityksellä on kotisivut, jotka näyttävät ihan hyviltä. Ne on tehty ammattilaisella, sisältö on siistiä ja teknisesti kaikki tuntuu olevan kunnossa. Silti tuloksia ei synny: sivut eivät löydy Googlesta, yhteydenottoja tulee vähän ja myynti nojaa muihin kanaviin.
Usein ongelma ei ole siinä, että kotisivut olisi tehty huonosti. Ongelma on siinä, mihin uskomuksiin niiden tekeminen ja kehittäminen perustuu.
Kotisivut epäonnistuvat harvoin yksittäisen virheen takia. Ne epäonnistuvat siksi, että päätökset tehdään väärien oletusten varassa: siitä, miten Google toimii, mikä tuo asiakkaita ja mitä kotisivuilta ylipäätään kannattaa odottaa.
Tässä artikkelissa puran 10 yleistä myyttiä, jotka estävät yrityksen kotisivuja toimimasta liiketoiminnan työkaluna. Jos yksikin näistä kuulostaa tutulta, on hyvin todennäköistä, että sivustosi ei tuota niin kuin voisi.
Myytti 1: “Pelkkä kotisivujen olemassaolo riittää”
Tämä on yksi sitkeimmistä ja kalleimmista uskomuksista. Ajatus siitä, että yrityksellä täytyy vain olla kotisivut, ja että ne hoitavat loput itsestään.
Todellisuudessa pelkkä olemassaolo ei riitä mihinkään. Kotisivut, joita ei löydetä, joita ei kehitetä ja jotka eivät ohjaa kävijää mihinkään, ovat digitaalisia esitteitä – eivät myynnin tai kasvun työkaluja.
Google ei palkitse sivustoja siksi, että ne ovat olemassa. Asiakkaat eivät ota yhteyttä siksi, että yrityksellä on domain ja etusivu. Tuloksia syntyy vasta silloin, kun kotisivut:
Ilman näkyvyyttä kotisivut eivät tue myyntiä. Ilman sisältöä ne eivät rakenna luottamusta. Ilman rakennetta ne eivät johda päätökseen.
Moni yritys ajattelee, että ongelma on markkinoinnissa, vaikka todellinen ongelma on siinä, että kotisivut eivät tee mitään aktiivisesti. Ne odottavat, että joku eksyy paikalle.
Kotisivut eivät ole passiivinen pakollinen kuluerä. Ne ovat joko aktiivinen osa liiketoimintaa – tai ne eivät palvele tarkoitustaan lainkaan.
Myytti 2: “Hyvät kotisivut = hieno ulkoasu”
Ulkoasu on se osa kotisivuja, johon huomio kiinnittyy ensimmäisenä. Siksi ei ole ihme, että moni yritys ajattelee hyvien kotisivujen tarkoittavan ennen kaikkea modernia ilmettä, näyttäviä kuvia ja viimeisteltyä designia.
Ongelma on siinä, että ulkoasu ei ratkaise, toimiiko sivusto.
Hieno design voi tehdä hyvän ensivaikutelman, mutta se ei yksinään tuo kävijöitä, vastaa kysymyksiin tai ohjaa päätökseen. Moni visuaalisesti näyttävä sivusto jää Googlessa näkymättömäksi ja kävijälle epäselväksi, koska rakenteeseen ja sisältöön ei ole panostettu samalla tavalla.
Toimivat kotisivut eivät näytä hyvältä siksi, että niissä on hienot efektit. Ne näyttävät hyvältä siksi, että:
Kun ulkoasu tehdään ennen kuin on päätetty, mitä sivuston pitää saada aikaan, design alkaa ohjata sisältöä väärään suuntaan. Tärkeät asiat tiivistetään liian pieniksi, kysymyksiin vastataan puolikkaasti (koska kyseiseen leiskan kohtaan “mahtuu” tekstiä vain tietyn verran) ja sivustosta tulee enemmän portfolio kuin myyntikanava.
Hyvä design tukee päätöksentekoa. Huono design peittää sen alleen.
Ulkoasu on tärkeä, mutta vasta siinä vaiheessa, kun rakenne ja sisältö ovat kunnossa. Muuten se on vain kallis kuori, joka näyttää hyvältä mutta ei tee työtä yrityksen puolesta.
Myytti 3: “Google löytää sivut kyllä, kun ne julkaistaan”
Tämä ajatus elää sitkeänä: kun sivusto julkaistaan, Google kyllä poimii sen mukaan hakutuloksiin ajallaan. Ikään kuin näkyvyys olisi jonkinlainen automaattinen seuraus olemassaolosta.
Näin Google ei toimi.
Google ei ole hakemisto, joka listaa kaikki olemassa olevat sivustot. Se on järjestelmä, joka yrittää vastata käyttäjän kysymykseen mahdollisimman hyvin. Jos sivusto ei selkeästi kerro, mihin kysymyksiin se vastaa ja miksi juuri se ansaitsee näkyvyyttä, Google ei nosta sitä esiin – vaikka sivusto olisi teknisesti moitteeton.
Pelkkä julkaisu tarkoittaa korkeintaan sitä, että sivusto voidaan indeksoida. Se ei tarkoita, että se:
Näkyvyys syntyy vasta, kun sivusto on rakennettu asiakasta ja hakukoneita ajatellen. Kun sivurakenne on looginen, sisällöt vastaavat oikeisiin kysymyksiin ja kokonaisuus viestii selkeästi, mistä yrityksessä on kyse ja kenelle.
Moni pettyy kotisivuprojektiin juuri tässä kohtaa. Sivut julkaistaan, odotetaan muutama kuukausi ja todetaan, ettei mitään tapahdu. Ongelma ei ole siinä, että Google olisi hidas. Ongelma on siinä, että Googlelle ei ole annettu syytä nostaa sivustoa esiin.
Jos näkyvyys jätetään sattuman varaan, myös tulokset jäävät sattuman varaan.
Myytti 4: “Hakukoneystävällinen ja hakukoneoptimoitu ovat sama asia”
Tämä on yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä kotisivuprojekteissa – ja syy siihen, miksi moni yritys luulee tehneensä “SEOa”, vaikka todellisuudessa näkyvyys ei kehity lainkaan.
Hakukoneystävällinen sivusto tarkoittaa yleensä sitä, että perusasiat ovat kunnossa. Sivusto on teknisesti toimiva, sivut latautuvat, otsikkotasoja on käytetty jotenkuten oikein ja Google pääsee lukemaan sisältöä. Tämä on lähtötaso.
Hakukoneoptimoitu sivusto on jotain aivan muuta.
Hakukoneoptimointi tarkoittaa sitä, että sivusto on rakennettu tietoisesti vastaamaan tiettyihin hakuihin, tiettyihin kysymyksiin ja tiettyyn asiakaspolkuun. Se näkyy rakenteessa, sisällön painotuksissa ja siinä, miten eri sivut tukevat toisiaan sivuston sisällä.
Moni toimittaja lupaa “SEO-ystävälliset kotisivut”, mutta tarkoittaa käytännössä vain teknistä peruspakettia. Se ei vielä tarkoita, että sivusto:
Ilman hakuintention ymmärtämistä ja sisällöllistä kokonaisuutta sivusto voi olla täysin moitteeton teknisesti – ja silti näkymätön.
Tämä myytti johtaa usein pettymyksiin. Yritys ajattelee ostaneensa SEOa, vaikka on todellisuudessa ostanut vain edellytykset SEOlle.
Hakukoneystävällisyys on minimi. Hakukoneoptimointi on strategia. Näiden sekoittaminen maksaa yrityksille vuosia hukattua näkyvyyttä.
Halutessasi löydät täältä vielä lisää tietoa hakukoneystävällisen ja hakukoneoptimoidun sivuston eroista.
Myytti 5: “SEO lisätään sitten myöhemmin”
Tämä kuulostaa järkevältä kompromissilta. Tehdään sivut ensin valmiiksi ja katsotaan hakukoneoptimointia myöhemmin, kun aikaa tai budjettia on enemmän. Todellisuudessa tämä ajattelumalli aiheuttaa enemmän työtä ja kustannuksia kuin mikään muu yksittäinen päätös.
SEO ei ole ominaisuus, joka kytketään päälle valmiiseen sivustoon. Se on tapa rakentaa sivusto.
Kun SEO jätetään myöhemmäksi, sivuston rakenne, sivujen jaottelu ja sisällön painotukset tehdään ilman tarvittavaa tietoa. Tällöin myöhemmin huomataan, että:
Näitä ongelmia ei korjata lisäämällä muutama otsikko tai kirjoittamalla metatekstit uusiksi. Usein joudutaan muuttamaan sivurakennetta, yhdistämään tai jakamaan sivuja ja kirjoittamaan sisältöjä uudelleen. Käytännössä tekemään osa projektista toistamiseen.
Kun SEO huomioidaan alusta asti, päätöksiä on helpompi tehdä, sisältöä ei kirjoiteta umpimähkään ja sivustosta rakentuu looginen kokonaisuus, jota voi kehittää pitkällä aikavälillä.
“Lisätään SEO myöhemmin” tarkoittaa lähes aina, että se lisätään kalliimmin – tai ei koskaan.
Myytti 6: “Blogin pitäminen on turhaa yritykselle”
Moni yritys ajattelee blogin olevan joko turhaa ajankulua tai jotain, joka kuuluu vain mediataloille ja vaikuttajille. Blogi nähdään helposti irrallisena lisänä, joka ei liity varsinaiseen liiketoimintaan.
Ongelma ei kuitenkaan ole blogissa, vaan siinä, miten sisältö ymmärretään.
Yrityksen näkökulmasta blogi ei ole paikka mielipiteille tai yleiselle pohdinnalle. Se on tapa vastata niihin kysymyksiin, joita potentiaaliset asiakkaat jo esittävät Googlessa. Kun yrityksellä ei ole asiantuntijasisältöä, se ei ole mukana tässä keskustelussa – ja näkyvyys jää muille.
Ilman sisältöjä sivusto jää helposti staattiseksi. Sillä on muutama palvelusivu ja etusivu, mutta mitään ei tapahdu sen jälkeen. Google ei saa signaaleja asiantuntemuksesta, eikä kävijä saa syvempää ymmärrystä yrityksen osaamisesta.
Hyvin tehty sisältö ei ole vain massaa, vaan kohdennettua. Yksi laadukas artikkeli, joka vastaa oikeaan kysymykseen, voi tuoda enemmän näkyvyyttä ja luottamusta kuin kymmenen geneeristä sivua. Tässä mielessä blogi ei ole irrallinen kanava, vaan osa hakukonenäkyvyyttä ja myyntipolkua.
Yritykset, joilla ei ole asiantuntijasisältöä, joutuvat kilpailemaan näkyvyydestä mainonnalla. Yritykset, joilla on selkeä sisältökokonaisuus, rakentavat näkyvyyttä, joka kantaa pitkälle.
Myytti 7: “Kaikki alustat ovat käytännössä samanlaisia”
Moni yritys ajattelee, että alusta on vain tekninen yksityiskohta. Että WordPress, Webflow, Wix tai jokin muu ratkaisu ajaa saman asian, kunhan sivut näyttävät hyvältä ja toimivat.
Todellisuudessa alusta määrittää paljon enemmän kuin ulospäin näkyy.
Alustavalinta vaikuttaa siihen, miten helposti sivustoa voi kehittää, miten hyvin se tukee hakukonenäkyvyyttä ja kuka sivustoa käytännössä hallitsee. Osa alustoista on joustavia ja skaalautuvia, osa taas suljettuja järjestelmiä, joissa kehitys tapahtuu alustan ehdoilla – ei yrityksen.
Kun alusta valitaan pelkän helppouden tai trendikkyyden perusteella, rajoitteet tulevat usein vastaan vasta myöhemmin. Silloin kun:
Tässä vaiheessa alustan vaihtaminen voi olla kallista tai jopa mahdotonta ilman, että koko sivusto rakennetaan uudelleen.
Oikea alusta ei ole se, joka on nopein ottaa käyttöön, vaan se, joka tukee yrityksen tavoitteita pitkällä aikavälillä. Alustavalinta on liiketoimintapäätös, ei tekninen mielipide. Kun tämä ymmärretään ajoissa, vältetään monia turhia kompromisseja myöhemmin.
Myytti 8: “Sisältö tarkoittaa vain tekstiä sivuilla”
Kun puhutaan sisällöstä, monen mielessä se tarkoittaa tekstikappaleita: palvelukuvauksia, yritysesittelyä ja ehkä muutamaa otsikkoa. Ajatus on, että kunhan tekstiä on riittävästi, sisältöpuoli on hoidettu.
Todellisuudessa sisältö on paljon enemmän kuin tekstiä.
Sisältö on se kokonaisuus, joka vastaa kävijän kysymyksiin ja ohjaa häntä eteenpäin. Se on rakennetta, painotuksia, järjestystä ja valintoja siitä, mitä sanotaan ensin ja mitä vasta myöhemmin. Hyvä sisältö auttaa kävijää ymmärtämään, miksi yritys on oikea valinta – ilman, että sitä tarvitsee erikseen vakuutella.
Moni sivusto epäonnistuu tässä, koska sisältö nähdään täytteenä. Tekstiä lisätään sivuille siksi, että “jotain pitää olla”, ei siksi, että sillä olisi selkeä tehtävä. Lopputuloksena kävijä joutuu itse päättelemään, mikä on olennaista ja mihin hänen pitäisi reagoida.
Toimivilla kotisivuilla sisältö rakentaa polun. Se vastaa oikeisiin kysymyksiin oikeassa järjestyksessä ja tukee päätöksentekoa. Tällöin teksti, otsikot, toimintakehotukset ja sivurakenne muodostavat yhden kokonaisuuden, joka vie kävijää eteenpäin luontevasti.
Kun sisältö ymmärretään vain tekstinä, sivusto jää helposti irralliseksi. Kun se ymmärretään kokonaisuutena, kotisivut alkavat tehdä työtä yrityksen puolesta.
Myytti 9: “Halpa kotisivu säästää rahaa”
Halpa kotisivu kuulostaa järkevältä ratkaisulta, varsinkin silloin kun tavoitteet eivät vielä ole täysin kirkkaat tai kun halutaan minimoida riskiä. Ajatus on usein, että tehdään nyt jotain edullista ja katsotaan myöhemmin, mitä oikeasti tarvitaan.
Käytännössä tämä todella harvoin säästää rahaa.
Edulliset kotisivut tehdään lähes aina kompromisseilla. Rakenteeseen ei paneuduta, sisältö tehdään nopeasti ja hakukoneoptimointi jää joko kokonaan pois tai hyvin pintapuoliseksi. Lopputulos voi näyttää aivan kelvolliselta, mutta se ei tue kasvua, näkyvyyttä tai myyntiä.
Ongelma ei välttämättä näy heti. Sivusto on olemassa, ja hetken aikaa kaikki tuntuu olevan kunnossa. Vasta myöhemmin huomataan, että:
Tässä vaiheessa edullinen ratkaisu muuttuu kalliiksi. Joudutaan korjaamaan rakenteita, kirjoittamaan sisällöt uudelleen tai tekemään koko sivusto uusiksi huomattavasti lyhyemmän ajan sisällä kuin oli alun perin tarkoitus.
Halpa kotisivu ei ole ongelma siksi, että se on halpa. Ongelma on siinä, että se tehdään usein ilman ajatusta siitä, mitä sivustolta odotetaan pitkällä aikavälillä. Silloin kustannukset eivät katoa – ne vain siirtyvät eteenpäin. (Lisäksi aika on rahaa. Ja aika kuluu kokoajan.)
Myytti 10: “Jos sivusto ei toimi, vika on tekijässä”
Kun kotisivut eivät tuo tuloksia, katse kääntyy usein nopeasti tekijään. Ajatellaan, että sivut on tehty huonosti, tekijä ei ymmärtänyt liiketoimintaa tai lupaukset eivät pitäneet.
Joskus näin voi olla. Usein kuitenkaan ei.
Todellisuudessa suurin osa ongelmista syntyy jo ennen kuin sivua rakennetaan. Tavoitteet ovat epäselvät, kohderyhmä on määrittelemättä ja odotukset elävät projektin aikana. Tekijä joutuu arvaamaan, mitä ollaan tekemässä – ja lopputulos on sen mukainen.
Hyväkään tekijä ei voi tehdä toimivaa kokonaisuutta, jos lähtötiedot puuttuvat tai muuttuvat jatkuvasti. Kotisivuprojekti on yhteistyötä, ei suoritus, joka tilataan ja toimitetaan irrallaan liiketoiminnasta.
Kun sivusto ei toimi, oikea kysymys ei ole “kuka mokasi”, vaan “mihin päätökset perustuivat”. Kun tämä ymmärretään, kotisivuja voidaan kehittää oikeaan suuntaan ilman turhaa syyllistämistä tai uusien projektien aloittamista nollasta.
Yhteenveto: kotisivut eivät epäonnistu tekniikan takia
Yrityksen kotisivut harvoin epäonnistuvat siksi, että teknologia olisi liian monimutkaista tai toteutus mahdotonta. Ne epäonnistuvat siksi, että päätökset tehdään väärien oletusten varassa.
Kun myytit puretaan ja tilalle rakennetaan selkeä käsitys siitä, mitä kotisivujen pitää tehdä, koko tekeminen muuttuu. Sivusto ei ole enää pakollinen kuluerä tai yksittäinen projekti, vaan osa liiketoimintaa, jota voidaan kehittää ja mitata. Jos haluat lukea aiheesta vielä laajemmin, tutustu kotisivujen ostajan oppaaseen.
Oikeilla päätöksillä kotisivut voidaan kääntää toimivaksi kokonaisuudeksi – ilman taikatemppuja tai turhaa hypeä.




